Perunkirjoitus on lakisääteinen toimenpide, joka tulee suorittaa jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen. Prosessissa laaditaan virallinen asiakirja eli perukirja, jossa luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, ja se toimii pohjana perintöveron määräämiselle sekä myöhemmälle perinnönjaolle. Huolellisesti hoidettu perunkirjoitusprosessi selkeyttää kuolinpesän tilanteen ja auttaa välttämään myöhempiä erimielisyyksiä perillisten kesken.
Mitä perunkirjoitusprosessi tarkoittaa?
Perunkirjoitusprosessi on laissa määritelty menettely, jossa selvitetään ja dokumentoidaan vainajan taloudelliset asiat ja perilliset kuoleman jälkeen. Kyseessä on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikkia Suomessa vakituisesti asuneita henkilöitä riippumatta siitä, oliko vainajalla omaisuutta vai ei.
Prosessin keskeinen tuotos on perukirja, joka toimii virallisena asiakirjana ja kuolinpesän omaisuusluettelona. Perukirjaan merkitään kaikki vainajan omaisuus ja velat kuolinhetkellä sekä luetteloidaan kaikki perilliset ja muut edunsaajat. Tämä dokumentti on välttämätön useista syistä:
- Se toimii perintöverotuksen perustana
- Se antaa kokonaiskuvan kuolinpesän varallisuudesta
- Se osoittaa, ketkä ovat oikeutettuja perintöön
- Se toimii lähtökohtana perinnönjaolle
Perunkirjoitusprosessiin kuuluu useita vaiheita: tarvittavien asiakirjojen hankkiminen, omaisuuden arviointi, perunkirjoitustilaisuuden järjestäminen, perukirjan laatiminen ja sen toimittaminen verottajalle. Prosessi vaatii tarkkuutta ja juridista osaamista, minkä vuoksi monet kääntyvät perunkirjoituspalveluita tarjoavien ammattilaisten puoleen.
Milloin perunkirjoitus on järjestettävä?
Perunkirjoitus on Suomen lain mukaan järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta. Tämä määräaika on ehdoton lähtökohta, ja sen noudattaminen on kuolinpesän osakkaiden vastuulla. Aikaraja lasketaan kuolinpäivästä lukien, ja viimeinen mahdollinen toimituspäivä on kuolinpäivää vastaava päivä kolmen kuukauden kuluttua.
Jos määräajan viimeinen päivä osuu viikonlopulle tai pyhäpäivälle, perunkirjoitus voidaan toimittaa vielä seuraavana arkipäivänä. On kuitenkin suositeltavaa, että prosessi aloitetaan hyvissä ajoin, sillä tarvittavien asiakirjojen hankkiminen voi viedä useita viikkoja.
Erityistilanteissa verohallinto voi myöntää lykkäystä perunkirjoituksen määräaikaan. Lykkäystä on haettava kirjallisesti ennen alkuperäisen määräajan päättymistä, ja hakemuksessa on esitettävä perustelut lykkäyksen tarpeelle. Tyypillisiä perusteita ovat:
- Laaja tai monimutkainen omaisuus, jonka selvittäminen vie aikaa
- Vainajan omaisuuden sijainti ulkomailla
- Kuolinpesän osakkaiden asuminen ulkomailla
- Muut erityiset syyt, jotka vaikeuttavat perunkirjoituksen toimittamista määräajassa
Jos perunkirjoitusta ei toimiteta määräajassa, seuraamuksena voi olla veronkorotus perintöveroon. Vakavissa laiminlyöntitapauksissa kuolinpesän osakas voi jopa joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan ja kuolinpesän veloista. Siksi on erittäin tärkeää huolehtia perunkirjoituksen toimittamisesta ajallaan.
Mitä asiakirjoja perunkirjoitusta varten tarvitaan?
Perunkirjoitusta varten tarvitaan useita asiakirjoja, jotka auttavat selvittämään vainajan omaisuuden, velat ja perilliset. Tärkeimmät asiakirjat ovat:
- Sukuselvitys ja virkatodistukset – Kattava sukuselvitys vainajasta 15 ikävuodesta kuolemaan saakka sekä virkatodistukset kaikista kuolinpesän osakkaista
- Testamentti ja avioehtosopimus – Alkuperäisinä, jos sellaisia on
- Pankkien saldotodistukset – Kaikista vainajan tileistä kuolinpäivältä sekä tiedot mahdollisista tallelokeroista
- Arvopaperitiedot – Osakekirjat, rahasto-osuudet ja muut sijoitukset arvoineen kuolinpäivänä
- Kiinteistöasiakirjat – Lainhuutotodistukset, kiinteistöveropäätökset ja arviot kiinteistöjen arvosta
- Ajoneuvojen rekisteriotteet – Kaikista vainajan nimissä olleista ajoneuvoista
- Velkakirjat ja laskut – Tiedot vainajan veloista ja maksamattomista laskuista
- Vakuutuskirjat – Erityisesti henkivakuutukset ja niiden edunsaajamääräykset
- Viimeisen vuoden veroilmoitus ja verotuspäätös – Auttaa hahmottamaan vainajan taloudellista tilannetta
Jos vainaja oli naimisissa, tarvitaan myös lesken vastaavat tiedot omaisuudesta ja veloista mahdollista ositusta varten. Lisäksi on hyvä selvittää tiedot vainajan elinaikana antamista ennakkoperinnöistä tai muista suuremmista lahjoituksista, sillä ne voivat vaikuttaa perinnönjakoon.
Asiakirjojen hankkiminen kannattaa aloittaa heti kuolemantapauksen jälkeen, sillä etenkin sukuselvityksen kokoaminen voi viedä aikaa. Kattava perunkirjoituspalvelu sisältää usein tarvittavien virkatodistusten tilaamisen, mikä helpottaa omaisten taakkaa suruaikana.
Kuka vastaa perunkirjoituksen järjestämisestä?
Perunkirjoituksen järjestämisestä vastaa ensisijaisesti se kuolinpesän osakas, joka hoitaa vainajan omaisuutta. Käytännössä tämä on usein leski, vainajan lapsi tai muu läheinen sukulainen, joka on ottanut pesän haltuunsa. Tätä henkilöä kutsutaan virallisesti pesänilmoittajaksi.
Pesänilmoittajan tehtäviin kuuluu:
- Perunkirjoitustilaisuuden ajan ja paikan määrääminen
- Kaikkien kuolinpesän osakkaiden kutsuminen tilaisuuteen
- Tarvittavien asiakirjojen hankkiminen
- Kahden uskotun miehen nimeäminen perunkirjoitusta varten
- Vainajan omaisuuden luettelointi ja arviointi
Jos kuolinpesä on monimutkainen tai laaja, tai jos osakkaat asuvat eri paikkakunnilla, perunkirjoituksen järjestäminen voi olla haastavaa. Näissä tilanteissa on usein järkevää kääntyä ammattilaisen puoleen. Esimerkiksi pankit, asianajotoimistot ja hautaustoimistot tarjoavat perunkirjoituspalveluita.
Erityisen suositeltavaa ammattiavun käyttäminen on tilanteissa, joissa:
- Kuolinpesään kuuluu yritysvarallisuutta tai muuta erityisomaisuutta
- Vainajalla on omaisuutta ulkomailla
- Perillisten välillä on erimielisyyksiä
- Kyseessä on uusperhe tai muuten monimutkainen perhesuhdetilanne
- Perilliset eivät tunne perintölainsäädäntöä
Ammattilaiset tuntevat prosessin ja lakisääteiset vaatimukset, mikä varmistaa, että perunkirjoitus hoidetaan oikein ja määräajassa. Voitte ottaa yhteyttä perunkirjoituksen asiantuntijoihin saadaksenne apua prosessin läpiviemiseen huolellisesti ja lain vaatimalla tavalla.
Miten perukirja laaditaan oikein?
Perukirja on virallinen asiakirja, jonka laatimisessa on noudatettava tiettyjä muotovaatimuksia. Oikein laadittu perukirja koostuu kolmesta pääosasta: johdanto-osasta, varallisuusosasta ja vakuutusosasta.
Johdanto-osassa ilmoitetaan perunkirjoituksen aika ja paikka, vainajan täydelliset henkilötiedot sekä tiedot kaikista kuolinpesän osakkaista. Lisäksi mainitaan perunkirjoituksen toimittajat eli uskotut miehet sekä pesänilmoittaja. Tässä osassa luetellaan myös perunkirjoituksen perustana käytetyt asiakirjat.
Varallisuusosassa luetteloidaan ja arvostetaan:
- Vainajan varat kuolinhetkellä (rahat, arvopaperit, kiinteistöt, irtaimisto jne.)
- Vainajan velat kuolinhetkellä
- Jos vainaja oli naimisissa, myös lesken varat ja velat
- Mahdolliset ennakkoperinnöt ja muut huomioon otettavat lahjat
Omaisuuden arvostamisessa käytetään käypää arvoa eli sitä hintaa, jonka omaisuudesta saisi vapailla markkinoilla. Kiinteistöjen ja arvokkaiden esineiden kohdalla voidaan käyttää asiantuntija-arvioita. Arvostamisperusteet on hyvä kirjata perukirjaan.
Vakuutusosassa pesänilmoittaja vakuuttaa valaehtoisesti antaneensa kaikki tarvittavat tiedot perunkirjoitusta varten. Myös uskotut miehet antavat vakuutuksen siitä, että he ovat toimineet parhaan ymmärryksensä mukaan omaisuuden arvioimisessa.
Uskottujen miesten rooli on keskeinen perukirjan laatimisessa. Heidän tulee olla täysi-ikäisiä ja oikeustoimikelpoisia henkilöitä, jotka eivät ole esteellisiä tehtävään. Usein ainakin toinen uskotuista miehistä on juridisen koulutuksen saanut henkilö, kuten lakimies tai muu perunkirjoituksen asiantuntija.
Valmis perukirja allekirjoitetaan pesänilmoittajan ja uskottujen miesten toimesta. Perukirjasta tehdään yleensä kopiot kaikille kuolinpesän osakkaille, ja alkuperäinen toimitetaan Verohallinnolle perintöverotusta varten.
Mitä tapahtuu perunkirjoituksen jälkeen?
Perunkirjoituksen jälkeen alkuperäinen perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Verohallinto käyttää perukirjaa perintöveron määräämisen perusteena. Perintöveron määrä riippuu perinnön arvosta ja perinnönsaajan sukulaisuussuhteesta vainajaan.
Perintöveropäätöksen saaminen kestää tyypillisesti 6-12 kuukautta perukirjan toimittamisesta. Verotuspäätös lähetetään jokaiselle perilliselle henkilökohtaisesti, ja perintövero maksetaan kahdessa erässä, jos veron määrä ylittää 500 euroa.
Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän osakkaat voivat aloittaa varsinaisen perinnönjaon valmistelun. Perinnönjako voidaan tehdä:
- Sopimusjakona – Osakkaat sopivat keskenään, miten omaisuus jaetaan
- Toimitusjakona – Tuomioistuimen määräämä pesänjakaja toimittaa jaon, jos osakkaat eivät pääse sopimukseen
Perinnönjaosta laaditaan perinnönjakokirja, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat. Jos kuolinpesään kuuluu kiinteistöjä, niiden osalta tarvitaan lisäksi kaupanvahvistajan vahvistus.
Joskus kuolinpesä jätetään jakamattomaksi, jolloin osakkaat hallinnoivat sitä yhdessä. Tämä on yleistä erityisesti lesken eläessä, kun leski haluaa jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Leskellä on lain mukaan oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti jakamattomana hallinnassaan elämänsä ajan, vaikka se kuuluisikin vainajan omaisuuteen.
Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmenee uutta tietoa vainajan varoista tai veloista, voidaan laatia täydennysperukirja. Se toimitetaan Verohallinnolle samalla tavoin kuin alkuperäinen perukirja.
Kuolinpesän osakkaiden kannattaa säilyttää kaikki perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyvät asiakirjat huolellisesti myös tulevaisuutta varten. Näitä asiakirjoja voidaan tarvita esimerkiksi myöhemmissä omaisuuden luovutustilanteissa tai verotuksessa. Prosessin aikana heränneiden kysymysten kanssa voitte ottaa yhteyttä perintöasioiden ammattilaisiin, jotka auttavat selvittämään monimutkaisiakin tilanteita.
