Kun testamenttia ei ole laadittu, perinnönjako toteutuu lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Suomen perintökaari määrittelee tarkan järjestyksen, jossa perillisillä on oikeus perintöön. Lähimmät omaiset perivät ensisijaisesti, ja järjestys suojaa perheen taloudellista turvaa. Käytännössä perinnönjako vaatii perunkirjoituksen ja usein perinnönjakosopimuksen, joka varmistaa kaikkien osapuolten oikeudet.

Mitä tapahtuu perinnölle, kun testamenttia ei ole laadittu?

Ilman testamenttia perittävän omaisuus jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Perintökaari määrittelee tarkan järjestyksen, joka suojaa lähiomaisia ja varmistaa, että omaisuus siirtyy oikeudenmukaisesti. Laki tunnistaa eri perillisryhmiä, jotka perivät tietyssä järjestyksessä.

Lakimääräinen perimysjärjestys perustuu sukulaisuussuhteeseen ja lähiomaisuuteen. Ensisijaisesti perivät rintaperilliset, eli vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos rintaperillisiä ei ole, perintö siirtyy toiselle perillisryhmälle. Järjestelmä on rakennettu niin, että lähimmät sukulaiset perivät ennen kaukaisempia.

Puolisolla on erityisasema perinnönjaossa. Vaikka puoliso ei aina ole varsinainen perillinen, hänellä on oikeus hallita koko pesää elinkautensa ajan, kun rintaperillisiä on. Tämä tarkoittaa, että puoliso saa jatkaa asumista yhteisessä kodissa ja käyttää omaisuutta, vaikka lapset omistavat perintöosuutensa.

Kuka perii ja missä järjestyksessä ilman testamenttia?

Perimysjärjestys jakautuu kolmeen pääryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vainajan lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos lapsi on kuollut ennen perittävää, hänen osuutensa siirtyy hänen lapsilleen eli vainajan lapsenlapsille. Kaikki lapset perivät yhtä suuren osuuden riippumatta iästä tai sukupuolesta.

Toisen perillisryhmän muodostavat vainajan vanhemmat ja heidän jälkeläisensä, eli vainajan sisarukset. Tämä ryhmä perii vain, jos rintaperillisiä ei ole. Jos molemmat vanhemmat elävät, he jakavat perinnön tasan. Jos toinen vanhemmista on kuollut, hänen osuutensa siirtyy hänen lapsilleen, siis vainajan sisaruksille.

Kolmas perillisryhmä koostuu isovanhemmista ja heidän jälkeläisistään. He perivät vain, jos edellisiä ryhmiä ei ole. Käytännössä tämä tilanne on harvinainen. Jos ketään lakimääräisiä perillisiä ei ole, omaisuus siirtyy valtiolle.

Puolison asema ansaitsee erityishuomiota. Jos rintaperillisiä on, puoliso ei varsinaisesti peri, mutta saa hallintaoikeuden koko pesään. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso perii koko omaisuuden. Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta ilman testamenttia.

Miten perinnönjako käytännössä toteutetaan?

Perinnönjako alkaa aina perunkirjoituksesta, joka tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksessa selvitetään vainajan omaisuus, velat ja perilliset. Asiakirja on virallinen ja vaatii tarkkuutta, jotta kaikki omaisuus tulee huomioiduksi oikein.

Perunkirjoituksen jälkeen laaditaan perinnönjakosopimus, jos perillisiä on useita. Sopimus määrittelee, miten omaisuus jaetaan käytännössä perillisten kesken. Asiantuntija-apu varmistaa, että jako toteutuu oikeudenmukaisesti ja kaikki juridiset vaatimukset täyttyvät.

Autamme Imatralla ja lähialueilla koko prosessin läpi. Hoidamme perunkirjoituksen ammattitaidolla ja huolehdimme, että kaikki tarvittavat asiakirjat laaditaan oikein. Vuosien kokemus takaa sujuvan ja luotettavan palvelun, joka kunnioittaa kaikkia osapuolia.

Prosessi vaatii useita asiakirjoja: kuolintodistus, tieto pankkitileistä, kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta. Keräämme tarvittavat tiedot ja varmistamme, että kaikki on kunnossa. Ota yhteyttä, niin autamme sinua eteenpäin selkeästi ja ymmärrettävästi.

Mitä on perinnönjakosopimus ja miksi se tarvitaan?

Perinnönjakosopimus on juridinen asiakirja, jossa perilliset sopivat omaisuuden jaosta keskenään. Se tarvitaan, kun perillisiä on useampi ja omaisuus halutaan jakaa lopullisesti. Sopimus luo oikeusvarmuuden ja estää myöhemmät erimielisyydet.

Sopimus eroaa perunkirjoituksesta siten, että perunkirjoitus on selvitys omaisuudesta ja veloista, kun taas perinnönjakosopimus toteuttaa varsinaisen jaon. Perunkirjoitus tehdään aina, mutta perinnönjakosopimus laaditaan vain, kun omaisuus halutaan jakaa heti eikä jäädä yhteisomistukseen.

Sopimuksen tulee sisältää tarkat tiedot jaettavasta omaisuudesta, kunkin perillisen osuudet ja mahdolliset tasaukset. Jos joku perillinen on saanut ennakkoperintöä, se otetaan huomioon jaossa. Myös velkojen jako kirjataan sopimukseen.

Hyvin laadittu perinnönjakosopimus turvaa kaikkien perillisten oikeudet ja vähentää riitoja. Se antaa selvän kuvan siitä, mitä kukin saa, ja lopettaa yhteisomistuksen. Ammattitaitoinen apu sopimuksen laatimisessa varmistaa, että kaikki juridiset vaatimukset täyttyvät ja sopimus on pätevä. Autamme laatimaan sopimuksen, joka kunnioittaa kaikkia osapuolia ja luo rauhan perheeseen vaikean menetyksen jälkeen. Tutustu myös palveluidemme hinnoitteluun verkkosivuillamme.