Suomen lain mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Tämä määräaika on ehdoton, mutta siihen voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta erityisistä syistä. Perunkirjoitus on lakisääteinen toimenpide, jonka tarkoituksena on selvittää kuolinpesän osakkaat, varat ja velat perintöverotusta varten. Velvollisuus koskee jokaista Suomessa vakituisesti asunutta henkilöä riippumatta siitä, oliko vainajalla omaisuutta vai ei. Perunkirjoituksesta vastaa yleensä se kuolinpesän osakas, joka hoitaa pesän omaisuutta.

Mikä on perunkirjoitus ja miksi se on tärkeä?

Perunkirjoitus on virallinen toimenpide, jossa laaditaan perukirja eli luettelo kuolinpesän varoista, veloista ja osakkaista. Se on pakollinen toimenpide jokaisen Suomessa vakituisesti asuneen henkilön kuoleman jälkeen, riippumatta siitä, oliko vainajalla omaisuutta vai ei.

Perunkirjoituksen tärkein tehtävä on selvittää perintöverotuksen peruste. Perukirja toimii perintöveroilmoituksena, jonka pohjalta Verohallinto määrää perillisille maksettavaksi tulevan perintöveron. Ilman asianmukaista perunkirjoitusta perintöverotusta ei voida toimittaa oikein.

Toiseksi, perunkirjoitus suojaa kuolinpesän osakkaita. Kun perukirja on laadittu oikein, pesän osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista. Tämä on erityisen tärkeää, jos on epäilys siitä, että kuolinpesä on ylivelkainen.

Kolmanneksi, perukirja toimii tärkeänä asiakirjana kuolinpesän hallinnoinnissa ja myöhemmässä perinnönjaossa. Se antaa kokonaiskuvan siitä, mitä varoja ja velkoja kuolinpesään kuuluu, sekä keitä ovat pesän osakkaat ja mahdolliset muut edunsaajat.

Perunkirjoituksen toimittaminen ajallaan on olennaista myös siksi, että myöhästymisestä voi seurata sanktiota, kuten perintöveron korotus. Lisäksi perukirjaa tarvitaan monissa käytännön järjestelyissä, kuten pankkiasioiden hoitamisessa ja kiinteistöjen omistusoikeuksien siirroissa.

Jos perunkirjoituksen järjestäminen tuntuu haastavalta, kannattaa tutustua perunkirjoituspalveluihin, joiden avulla prosessi hoituu asiantuntevasti ja lain vaatimalla tavalla.

Milloin perunkirjoitus on lain mukaan toimitettava?

Perunkirjoitus on Suomen lain mukaan toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Tämä määräaika on kirjattu perintökaareen ja se alkaa juosta kuolinpäivästä. Määräaika koskee kaikkia kuolinpesiä riippumatta siitä, kuinka suuri tai pieni pesä on tai onko vainajalla lainkaan omaisuutta.

Perunkirjoituspäivän ei tarvitse osua täsmälleen kolmen kuukauden sisälle, mutta itse perukirjan tulee olla valmis ja allekirjoitettu määräajan puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perunkirjoitustilaisuus kannattaa järjestää viimeistään noin 2,5 kuukauden kuluttua kuolemasta, jotta mahdollisille lisäselvityksille jää aikaa.

Poikkeustilanteissa Verohallinto voi myöntää määräaikaan pidennystä. Lisäaikaa on haettava kirjallisesti ennen alkuperäisen määräajan päättymistä, ja hakemuksessa on esitettävä perusteltu syy, kuten:

• Pesän laajuus tai monimutkaisuus (esim. paljon omaisuutta eri maissa)
• Osakkaiden suuri määrä tai vaikea tavoitettavuus
• Tarvittavien asiakirjojen saamisen viivästyminen
• Pesänselvittäjän määräämisprosessi on kesken

Perunkirjoituksen aikajana kuolemantapauksen jälkeen etenee tyypillisesti seuraavasti:

• 0-2 viikkoa: Kuolinpesän haltuunotto ja alustava selvitys
• 2-6 viikkoa: Tarvittavien asiakirjojen ja tietojen kerääminen
• 6-10 viikkoa: Perunkirjoitustilaisuuden järjestäminen
• 10-12 viikkoa: Perukirjan viimeistely ja allekirjoittaminen
• Enintään 1 kk perunkirjoituksesta: Perukirjan toimittaminen Verohallinnolle

On hyvä huomioida, että perukirja tulee toimittaa Verohallinnolle viimeistään kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta. Vaikka määräaika perunkirjoitukselle on kolme kuukautta, on suositeltavaa aloittaa prosessi mahdollisimman pian kuolemantapauksen jälkeen, jotta kaikki ehditään hoitaa huolellisesti.

Kuka on vastuussa perunkirjoituksen toimittamisesta?

Ensisijainen vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on sillä kuolinpesän osakkaalla, joka on ottanut pesän omaisuuden haltuunsa. Useimmiten tämä on vainajan leski, lapsi tai muu lähisukulainen, joka asuu samassa taloudessa tai muuten huolehtii käytännön järjestelyistä kuolemantapauksen jälkeen.

Kuolinpesän osakkaiksi lasketaan perilliset, yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso tietyissä tilanteissa. Jos kuolinpesään on määrätty pesänselvittäjä, vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta siirtyy hänelle.

Vastuullisen osakkaan tehtävänä on toimia pesänilmoittajana, mikä tarkoittaa:

• Kuolinpesän varallisuuden turvaaminen ja haltuunotto
• Perunkirjoituspäivän päättäminen ja tilaisuuden järjestäminen
• Uskottujen miesten valitseminen perunkirjoitusta varten
• Kuolinpesän osakkaiden ja muiden asianosaisten kutsuminen perunkirjoitustilaisuuteen
• Tarvittavien asiakirjojen ja tietojen hankkiminen
• Vainajan varojen ja velkojen luettelointi

Pesänilmoittajan on annettava valaehtoinen vakuutus siitä, että hänen perukirjaa varten antamansa tiedot ovat oikeat eikä hän ole tahallisesti jättänyt mitään ilmoittamatta. Tämä vakuutus on juridisesti sitova, ja väärien tietojen antaminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

On tärkeää huomioida, että vaikka päävastuu on yhdellä henkilöllä, kaikilla kuolinpesän osakkailla on velvollisuus myötävaikuttaa perunkirjoituksen asianmukaiseen toimittamiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tietojen antamista vainajan omaisuudesta tai veloista sekä osallistumista perunkirjoitustilaisuuteen mahdollisuuksien mukaan.

Jos perunkirjoituksen järjestäminen tuntuu haastavalta tai aikaa vievältä, kannattaa harkita asiantuntija-avun käyttämistä. Ota yhteyttä perunkirjoituksen ammattilaisiin, jotka voivat toimia pesänilmoittajan apuna tai hoitaa koko prosessin valtuutettuna.

Mitä tapahtuu, jos perunkirjoitus myöhästyy?

Jos perunkirjoitusta ei toimiteta lakisääteisessä kolmen kuukauden määräajassa, seuraukset voivat olla merkittäviä. Yleisin seuraus on perintöveron korotus, jonka Verohallinto voi määrätä myöhästymisen vuoksi. Verokorotus voi olla jopa 20 % määrättävästä perintöverosta, mikä voi tarkoittaa huomattavaa lisäkustannusta perillisille.

Toinen vakava seuraus on, että kuolinpesän osakkaat voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos perunkirjoitusta ei ole toimitettu ajallaan. Normaalisti perunkirjoitus rajoittaa osakkaiden velkavastuun pesän varoihin, mutta tämä suoja voidaan menettää myöhästymisen seurauksena.

Jos perunkirjoitus uhkaa myöhästyä, toimi seuraavasti:

• Hae lisäaikaa Verohallinnolta mahdollisimman pian – viimeistään ennen alkuperäisen määräajan päättymistä
• Perustele hakemuksessa selkeästi, miksi lisäaikaa tarvitaan (esim. pesän laajuus, osakkaiden suuri määrä, asiakirjojen viivästyminen)
• Jatka tarvittavien tietojen ja asiakirjojen keräämistä mahdollisimman tehokkaasti
• Harkitse asiantuntija-avun käyttämistä prosessin nopeuttamiseksi

Lisäajan hakeminen tapahtuu kirjallisella hakemuksella, joka osoitetaan vainajan kotikunnan verotoimistolle. Hakemuksessa tulee mainita vainajan henkilötiedot, kuolinpäivä, syy lisäajan tarpeelle sekä realistinen arvio siitä, kuinka pitkä lisäaika tarvitaan.

Vaikka perunkirjoitus olisi jo myöhästynyt, se kannattaa silti toimittaa mahdollisimman pian. Myöhässä toimitettu perukirja on aina parempi kuin kokonaan toimittamatta jätetty. Pitkäaikainen laiminlyönti voi johtaa siihen, että Verohallinto arvioi perintöveron määrän, mikä on harvoin edullinen ratkaisu perillisille.

Jos perunkirjoitus on jo myöhästynyt, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen, joka voi auttaa minimoimaan mahdolliset haitalliset seuraukset ja hoitamaan prosessin loppuun mahdollisimman nopeasti ja asianmukaisesti.

Miten perunkirjoitukseen kannattaa valmistautua?

Perunkirjoitukseen valmistautuminen kannattaa aloittaa heti kuolemantapauksen jälkeen. Huolellinen ennakkovalmistelu helpottaa prosessia huomattavasti ja varmistaa, että perukirjasta tulee asianmukainen ja kattava.

Ensimmäiseksi on tärkeää kerätä kaikki tarvittavat asiakirjat, joita ovat:

• Vainajan sukuselvitys (katkeamaton virkatodistusketju 15-vuotiaasta kuolemaan asti)
• Perillisten virkatodistukset
• Mahdollinen testamentti ja avioehtosopimus
• Pankkien saldotodistukset kuolinpäivältä
• Tiedot arvopapereista ja sijoituksista
• Kiinteistöjen lainhuutotodistukset ja isännöitsijäntodistukset asunto-osakkeista
• Vainajan viimeisin veroilmoitus ja verotuspäätös
• Kuitit hautauskuluista ja muista kuolemaan liittyvistä kuluista
• Tiedot kaikista veloista kuolinpäivältä
• Mahdolliset lahjakirjat ja ennakkoperinnöt

Toiseksi, perunkirjoitusta varten on valittava kaksi uskottua miestä, jotka toimivat puolueettomina arvioijina ja todistajina. Uskotuiksi miehiksi suositellaan henkilöitä, joilla on kokemusta perunkirjoituksista tai muuten hyvä käsitys omaisuuden arvioinnista. Usein ainakin toinen uskotuista miehistä on lakimies tai muu alan ammattilainen.

Kolmanneksi, kaikkien kuolinpesän osakkaiden yhteystiedot tulee selvittää, ja heille on lähetettävä kutsu perunkirjoitustilaisuuteen hyvissä ajoin. Kutsu kannattaa lähettää kirjallisena, vaikka laki ei sitä edellytäkään.

Vainajan omaisuuden arvostaminen on tärkeä osa valmistautumista. Omaisuus arvostetaan perukirjaan käypään arvoon eli siihen hintaan, joka siitä saataisiin myytäessä. Erityisesti kiinteistöjen, arvoesineiden ja yritysten osalta kannattaa harkita ulkopuolisen arvioijan käyttämistä.

Perunkirjoitusprosessissa ammattimainen perunkirjoituspalvelu voi olla korvaamattomana apuna. Asiantuntija huolehtii tarvittavien virkatodistusten tilaamisesta, perukirjan oikeaoppisesta laatimisesta ja toimii tarvittaessa uskottuna miehenä. Tämä varmistaa, että perukirja täyttää kaikki lakisääteiset vaatimukset ja että perilliset saavat heille kuuluvat edut.

Muista myös, että hyvin tehty perukirja toimii pohjana myöhemmälle perinnönjaolle, joten huolellinen valmistautuminen palvelee kuolinpesän osakkaita pitkälle tulevaisuuteen.