Vainajan rahat perivät ensisijaisesti rintaperilliset eli lapset ja heidän jälkeläisensä. Jos rintaperillisiä ei ole, perintö siirtyy vanhemmille ja sisaruksille. Lesken asema on erityinen, sillä hän saa avio-oikeuden nojalla puolet yhteisestä omaisuudesta. Testamentti voi muuttaa lakimääräistä perimysjärjestystä, mutta rintaperillisten lakiosa on aina turvattava. Perinnönjako vaatii perukirjan laatimisen ja mahdollisten velkojen selvittämisen ennen varojen jakamista.
Kuka perii vainajan rahat, jos testamenttia ei ole?
Ilman testamenttia vainajan rahat jaetaan lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan, joka jakautuu kolmeen parenteeliin. Ensimmäinen parenteeli eli rintaperilliset (lapset ja heidän jälkeläisensä) perivät aina ensisijaisesti. Jos rintaperillisiä ei ole, perintö siirtyy toiseen parenteeliin, johon kuuluvat vanhemmat ja heidän jälkeläisensä. Kolmas parenteeli muodostuu isovanhemmista ja heidän jälkeläisistään.
Rintaperilliset jakavat perinnön tasan keskenään. Jos joku lapsista on kuollut ennen vainajaa, hänen osuutensa siirtyy hänen omille lapsilleen. Aviopuoliso ei varsinaisesti kuulu perimysjärjestykseen, mutta hänellä on avio-oikeus yhteiseen omaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että leski saa puolet kaikesta omaisuudesta, joka on hankittu avioliiton aikana.
Toisen parenteelin perimysjärjestys toteutuu vain, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä. Tällöin omaisuus jaetaan vanhempien kesken. Jos toinen vanhemmista on kuollut, hänen osuutensa siirtyy hänen lapsilleen eli vainajan sisaruksille. Kolmannen parenteelin vuoro tulee vain, jos kahden ensimmäisen parenteelin perillisiä ei ole olemassa.
Perimysjärjestys on selvitetty alla olevassa taulukossa:
| Parenteeli | Perilliset | Perimisen edellytys |
|---|---|---|
| 1. parenteeli | Lapset ja heidän jälkeläisensä | Perivät aina ensisijaisesti |
| 2. parenteeli | Vanhemmat, sisarukset ja heidän jälkeläisensä | Ei rintaperillisiä |
| 3. parenteeli | Isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä | Ei 1. tai 2. parenteelin perillisiä |
Miten testamentti vaikuttaa vainajan rahojen perimiseen?
Testamentti antaa mahdollisuuden määrätä omaisuudesta toisin kuin lakimääräinen perimysjärjestys edellyttää. Testamentilla voi ohjata omaisuuden haluamalleen henkilölle tai organisaatiolle, mutta rintaperillisten lakiosa rajoittaa testamenttausvapautta. Lakiosa on puolet siitä, mitä rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Tämä suoja takaa, että lapset saavat aina vähintään puolet heille kuuluvasta perinnöstä.
Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä, testamenttausvapaus on laajempi. Tällöin omaisuuden voi testamentata vapaasti kenelle tahansa, eikä muilla sukulaisilla ole oikeutta lakiosaan. Aviopuolison asema on kuitenkin turvattu avio-oikeuden kautta, ellei asiasta ole tehty avioehtosopimusta. Testamentilla voi määrätä vain omasta osuudestaan, ei puolison omaisuudesta.
Testamentin vaikutus perinnönjakoon riippuu sen sisällöstä. Jos testamentissa määrätään kaikki omaisuus yhdelle henkilölle, mutta vainajalla on rintaperillisiä, he voivat vaatia lakiosansa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa testamentinsaaja saa vain sen osan omaisuudesta, joka jää lakiosien maksamisen jälkeen. Perinnönjako toteutetaan tällöin perukirjan ja mahdollisen perinnönjakosopimuksen perusteella.
Käytännön esimerkkejä testamenttitilanteista:
- Vainaja testamenttaa kaiken aviopuolisolleen, mutta kahdella lapsella on oikeus lakiosaansa
- Lapseton vainaja testamenttaa omaisuuden hyväntekeväisyysjärjestölle, eikä muilla sukulaisilla ole oikeutta perintöön
- Testamentissa määrätään tietty rahasumma ystävälle, muu omaisuus jaetaan lakimääräisesti
- Vainaja on tehnyt testamentin, jossa yksi lapsi saa suuremman osuuden, mutta muut lapset voivat vaatia lakiosansa
Miten vainajan pankkitilillä olevat rahat jaetaan perillisille?
Vainajan pankkitilillä olevat varat jäädytetään kuoleman jälkeen, kunnes perilliset on selvitetty ja perukirja laadittu. Pankki vaatii virallisen kuolintodistuksen ja perukirjan ennen kuin varat voidaan vapauttaa. Prosessi alkaa, kun pankki saa tiedon asiakkaan kuolemasta joko omaisten tai väestörekisterin kautta. Tämän jälkeen tilille ei voi tehdä nostoja tai siirtoja ilman erityistä lupaa.
Perunkirjoitus on keskeinen vaihe pankkivarojen perinnönjaossa. Perukirjassa selvitetään kaikki vainajan varat ja velat, mukaan lukien pankkitilit. Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perukirja toimitetaan veroviranomaiselle ja sen jäljennökset perillisille. Pankit tarvitsevat perukirjan kopiota voidakseen käsitellä tilejä ja vapauttaa varoja.
Yhteistilit vaativat erityishuomiota perinnönjaossa. Jos vainajalla oli yhteistili puolison tai muun henkilön kanssa, tilin käsittely riippuu tilin ehdoista. Yleensä puolet yhteistilillä olevista varoista katsotaan kuuluvan kummallekin tilinhaltijalle. Vainajan osuus sisällytetään perukirjaan ja jaetaan perillisten kesken, kun taas elossa olevan tilinhaltijan osuus jää tälle.
Käytännön aikataulu ja tarvittavat asiakirjat:
- Kuolintodistus toimitetaan pankille mahdollisimman pian
- Perunkirjoitus tehdään kolmen kuukauden kuluessa
- Perukirja toimitetaan veroviranomaiselle ja perillisille
- Pankki vapauttaa varat perillisille perukirjan ja mahdollisen perinnönjakosopimuksen perusteella
- Perinnönjako toteutetaan yleensä 6-12 kuukauden kuluessa kuolemasta
Tarvitsetko apua perunkirjoituksen laatimisessa? Ota yhteyttä, niin autamme huolehtimaan kaikista tarvittavista asiakirjoista ammattitaitoisesti ja lämpimästi.
Mitä velat ja verot tarkoittavat vainajan rahojen perinnälle?
Vainajan velat vähennetään perinnöstä ennen kuin omaisuus jaetaan perillisille. Perilliset vastaavat veloista vain saamansa perinnön määrään asti, mikä tunnetaan vastuunrajoituksena. Jos velat ylittävät omaisuuden arvon, perinnön voi hylätä. Hylkäysilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon perinnöstä ja perukirjasta.
Perintövero lasketaan kunkin perillisen saaman osuuden perusteella verovapaiden määrien jälkeen. Verovapaan osuuden ylittävästä perinnöstä maksetaan progressiivista perintöveroa. Vero tulee maksaa kuuden kuukauden kuluessa verotuspäätöksen saamisesta.
Käytännön esimerkki velkojen vaikutuksesta perinnönjakoon: Jos vainajan omaisuuden arvo on 100 000 euroa ja velkoja on 30 000 euroa, perillisille jaettava nettovarallisuus on 70 000 euroa. Tästä summasta kukin perillinen maksaa perintöveron oman osuutensa mukaan, kun verovapaa määrä on vähennetty. Jos velkoja olisi 110 000 euroa, perintö olisi ylivelkainen ja perilliset voisivat harkita sen hylkäämistä.
Perukirjalla on keskeinen merkitys velkojen selvittämisessä. Perukirjassa luetellaan kaikki vainajan varat ja velat kuolinpäivän tilanteen mukaan. Velkojilla on oikeus saada tieto perukirjan laatimisesta, ja he voivat esittää saatavansa perillisille. Huolellisesti laadittu perukirja suojaa perillisiä yllättäviltä vaatimuksilta ja helpottaa perinnönjakoa.
Perintöverotuksen ja velkojen käsittely vaatii tarkkuutta:
- Kaikki velat vähennetään ennen perinnönjakoa
- Perintövero lasketaan nettoperinnöstä verovapaan osuuden jälkeen
- Vastuunrajoitus suojaa perillisiä ylimääräisiltä veloilta
- Perinnön voi hylätä kolmen kuukauden kuluessa
- Perukirja on virallinen asiakirja velkojen selvittämisessä
Epäselvissä perintötilanteissa kannattaa hakea ammattiapua. Tutustu myös palveluidemme hinnoitteluun, ja varmistamme, että kaikki velat ja verot käsitellään oikein.
